Kirjaudu sisään
Kirjaudu sisäänSuomessa rakentuu kuva huipputeknologian osaajista, persoonallisista oman tien kulkijoista, joiden huumorissa on reilusti itseironiaa. Ajassa, jossa nörttiys on trendikästä, Suomella on kaikki menestymisen mahdollisuudet.
Suomi on maa, jossa kehnohko sää on johtanut sisäleikkipaikkojen kehittämiseen, ja suurten ikäluokkien eläköitymiseen varaudutaan digitalisoimalla. Ratkaisukeskeinen suomalainen elää teknologiasta.
Nykypäivälle tyypillinen yksilöllisyyden korostaminen ja erilaisuuden arvostaminen pelaavat suomalaisten pussiin. Työelämässä amerikkalaisen ulospäinsuuntautuneen menestysnikkarin viereen on syntynyt hiljaisen insinööritiedon sankari, joka puhuttelee nykyihmisen omaleimaisuuden tarvetta.
Persoonallinen Suomikuva myy, ja on omiaan tukemaan myös koulutus- ja palveluvientiä.
Suomessa kehitetyt oppimisympäristöt ja digitaliset oppimisratkaisut ovat jo menestyneet maailmalla. Samalla kuvaa teknologianatiiveista suomalaisista on kasvattanut myös Linda Liukkaan kansainvälisestikin mainetta niittänyt lapsille suunnattu koodauskirja.
Ei ihme, että Peter Vesterbackan luotsaama koulutusvientiyhtiö luottaa siihen, että Suomeen saadaan houkuteltua parin vuoden aikana yli 100 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Ulkomaalainen opiskelija näkee Suomessa mahdollisuuden huippuluokan koulutukseen. Onhan Suomi maa, jonka koulutusjärjestelmällä on erinomainen maine ja koodaamisen alkeet opetetaan lapsille jo satukirjan muodossa.
Suomessa on totuttu siihen, että paras osaaminen löytyy nimenomaan teknologiateollisuudesta. Se on meille etu, ja siihen panostaminen selkeä kilpailutekijä. Toisaalta se on myös pakko – pienessä Suomen markkinassa meidän on pakko reagoida siihen, että suuret ikäluokat eläköityvät, jolloin työllisyysrakenne kiepahtaa ympäri. Etenemme nopealla vauhdilla työttömyydestä kohti työvoimapulaa.
Digitalisoimalla ratkaistaan monta resurssiongelmaa, ja samalla siinä on Suomelle kasvun mahdollisuus. Teknologiaan perustuvat palveluratkaisut voidaan viedä myös maailmalle.
Otetaan esimerkki. Ropo Capitalin kahdeksan henkilön reskontratiimi hallinnoi noin 3 000 yrityksen reskontratyön – jokainen näistä työntekijöistä vastaa siis noin 375 yrityksen reskontrasta. Tämä on mahdollista, koska kaikki manuaalinen rutiinityö on automatisoitu. Jos jokainen yritys hoitaisi reskontransa itse, työllistyisi tehtäviin arviolta 1 000 henkilöä.
Automaatioiden myötä työn luonne ja tekemisen tavat muuttuvat. Teollisuudessa nähty rutiinityön katoaminen tulee näkymään myös toimistoissa, mutta työ ei kuitenkaan Suomesta katoa – päinvastoin. It-hankkeissa uusin teknologia ja osaaminen yhdistyvät.
Kun markkina-alue digitalisaation myötä laajenee, tuhannen reskontratyöntekijän armeija voisi Suomesta käsin palvella jo 375 000 yrityksen joukkoa.
Artti Aurasmaa
Toimitusjohtaja
Ropo Capital
Ropo Capitalin blogissa julkaistaan puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista erityisesti liike-elämään, talouteen ja laskutukseen liittyen. Teksti on julkaistu myös Kauppalehden Vieraskynä-blogissa.