Kirjaudu sisään
Kirjaudu sisäänMilloin näit viimeksi shekin? Ehkä valmistumisjuhlissasi – jos olet tarpeeksi vanha. Shekkejä kirjoiteltiin innokkaasti Suomessa vielä 80-luvulla ja Yhdysvalloissa edelleen. Meillä ne kuitenkin kuolivat nopeasti sukupuuttoon fiksumpien maksuvälineiden tieltä. Sama tulevaisuus odottaa perinteistä laskua.
Ensimmäisenä kuolee pois paperilasku. Perinteinen lasku oli aikoinaan hyvä ja luonteva luotollisen kaupan väline. Paperi oli ainoa käypä kirjanpidon alusta, joten luonnollisesti myös laskut kirjattiin paperille. Mutta ei enää.
Maksuratkaisunakin paperilasku käy koko ajan huonommaksi: kirjepostin toimintafrekvenssi harvenee entisestään, lasku voi viipyä matkalla tai se voi jopa kadota. Ja vaikka posti hoitaisi hommansa, peli on menetetty, jos olet liikkuvaa sorttia. Asun itse puoliksi Kuopiossa ja Espoossa. Postia putoilee kumpaankin osoitteeseen, ja tiedän, että paperilaskut ovat eräpäivänä aina väärässä paikassa.
Väitän, että suuri osa paperilaskuihin liittyvistä maksuviiveistä on tehottoman logistiikan syytä. Ja nopeutta ja vaivattomuutta arvostavassa ajassa se on anteeksiantamatonta. Sen lisäksi, että laskun maksu viivästyy, muistutuslaskuista ja mahdollisesta perinnästä koituu kustannuksia.
Digitalisoituvassa maailmassa paperisuudesta on tullut rasite. Sähköiset kanavat ovat nykyään nopeampia ja luotettavampia kuin kirjeposti. Tiedonsiirron seuranta ja todentaminen käy netissä helposti. Ei siis ihme, että paperilaskut sähköistyvät.
Sähköinen lasku on kuitenkin vain yksi välivaihe, kun koko luotolliseen kaupankäyntiin liittyvä tiedonvälitys automatisoituu entisestään.
Täysin digitalisoidussa maksuympäristössä reaktiivisesta muistuttelusta ja perimisestä niihin liittyvine kuluineen voidaan luopua. Laskuttamisen ja maksuvalvonnan sijaan pääpaino siirtyy rahoitukseen. Digitaaliset rahoitusinstrumentit ovat sekä laskuttajan että maksajan kannalta järkevä vaihtoehto. Vaikka maksajalla sattuisi olemaan tänään tiukkaa, raha liikkuu nopeasti eikä muistutuksiin ole tarvetta. Maksujen odottelu jää historiaan.
Lasku- ja rahoitusautomaation myötä yksittäisen laskun transaktiokustannukset romahtavat. Silloin laskutusfrekvenssiä voi nostaa, mikä helpottaa monia. Tasaisin väliajoin putoilevista pikkulaskuista on helpompi suoriutua kuin harvemmin jysähtävistä suurista maksuista.
Tosin ihan kaikkeen laskutuksen tihentäminenkään ei auta. Maassamme on – ainakin toistaiseksi – neljä vuodenaikaa. Niinpä esimerkiksi sähköllä lämmittävien sähkölaskut tuppaavat olemaan talvisaikaan juhlavia, vaikka niitä miten makselisi pikkuisissa erissä.
Tähän haasteeseen auttaa laskuautomaatioon tiukasti nivoutuva rahoituksen digitalisaatio, josta kirjoitan tarkemmin seuraavassa blogikirjoituksessani. Perustelen samalla myös, miksi uskon maksuliikenteen maksullisuuden katoavan pikavauhtia.
Artti Aurasmaa
Toimitusjohtaja
Ropo Capital
Ropo Capitalin blogissa julkaistaan puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista erityisesti liike-elämään, talouteen ja laskutukseen liittyen.